torstai 7. toukokuuta 2015

2-vuotisneuvolassa

Leanderin kanssa käytiin 2-vuotisneuvolassa. Vähän se jännittikin tavallaan, koska aikoinaan 2-vuotisneuvolassa samainen täti kiinnitti Leopoldin puheeseen huomiota. Mä en ollut ajatellut, että Leopoldin puheessa ois varsinaisesti mitään vikaa, vähän omalaatuisesti se kyllä sanoi sanoja mutta ajattelin, että se sallitaan 2-vuotiaalle.

Leopold kävi sitten ylimääräisessä neuvolassa 2,5-vuotiaana, jolloin lähti myös lähete puheterapiaan omalaatuisen puheen vuoksi. Leopold ymmärsi kyllä kaiken ja sanoja oli ikätason mukaisesti mutta sanojen tuotossa oli paljon ongelmaa ja puhe oli kyllä tosi epäselvää yhdessä vaiheessa ja on vähän edelleen. Puhe on kyllä puheterapian myötä selkiytynytkin paljon. Että hyvin hoksattu kyllä neuvolan tädiltä, on ollut todella hyödyllistä, että Leopold pääsi ajoissa puheterapiaan.

Toki mitä näin äitinä oon poikia vertaillut, Leander puhuu mun mielestä enemmän ja selkeämmin mitä Leopold samanikäisenä. Toki tiettyjä epäselvyyksiä on, joten mietiskelin, että noinkohan toisen pojan kohdalla sama homma toistuu.

Noh, Leander ei tokikaan halunnut tehdä neuvolassa mitään. Vastasi tyynen rauhallisesti tädille ei, kun tätä pyysi potkaisemaan palloa tai pinoamaan tornin. Tornin teki sitten myöhemmin. Kirjasta kuvia katsoivat, kovin montaa sanaa Leander ei suostunut sanomaan, kun tokaisi ei ja napsautti kirjan kiinni. Ilmeisesti oli kuitenkin hyväksytty suoritus, kun täti sanoi, että kolmevuotiaana uusiks.

Tykkään meiän neuvolan tädistä, on ollut sama siitä asti, kun odotin Leopoldia. Toki joku muu aina välillä, loma-aikoina lähinnä mutta pääosin raskaudet, keskenmenot ja poikien kasvu on käsitelty saman ihmisen kanssa. Ja vieläpä ihan mukavan ihmisen. Aina en oo ihan samaa mieltä tädin kanssa mutta toisissa asioissa häneltä saa hyviäkin neuvoja ja on lisäksi myötätuntoinen ja sellainen mun tyylinen. On kiva asioida neuvolassa.

Tosin tällä kertaa, kun olisin vähän kaivannut enemmän neuvoja Leanderin kanssa, täti ei oikein ollut jutussa jyvällä. Sen neuvot oli suoraan sanottuna huonoja eikä meidän tilanteeseen sopivia. Se vähän ärsytti. Täällä toimii kyllä neuvolassa perheohjaaja, saatankin kilauttaa hänelle. Jos irtois jotain enempi ja hyödyllisempää.

Leander kasvaa hyvin, on sen pituinen, mitä pojat yleensäkin 2-vuotiaina ja painokäyrä on vähän laskusuunnassa, mikä nyt sinänsä ei lainkaan haittaa, koska paino menee pluskäyrillä. Tasaista ja hyvää kasvua kuitenkin.

Jännästi pojat on eri mallisia. Leopold on aina ollut pitkä ja hoikka. Pituus menee pluskäyrällä, paino miinuskäyrällä. Tosin 4-vuotisneuvolassa Leopold oli täsmälleen ihannepainossaan. Leanderin pituus seurailee nollakäyrää ja paino on pluskäyrällä. Poika on sellanen jämäkkä ruumiinrakenteeltaan, ei ollenkaan kuikelo veljensä tavoin.

2 kommenttia:

  1. Tunnistan niin tuon "ei-vaiheen". Meillä oli esikoisen kanssa ihan sama tilanne hänen neuvolassa 2-vuotiaana. Tosin hän sitten kertoi lopuksi kaikki osaamansa värit ja siitähän vasta sitten neuvolatädin leuka loksahti auki. Kaikki lapset omalla tyylillään! :)

    VastaaPoista
  2. Ihan totta, kaikki lapset omalla tyylillään. Hyvin sanottu.

    VastaaPoista